— Oo, se on aikamoinen!
— Niin, se odottaa vielä käyttäjäänsä, sanoi Pouta hymyillen.
Virvan katse lensi Poudan puhuessa isään ja siihen ilmestyi iloinen voitonvarmuus. Isä hymyili.
— Sanoitte olevanne omistaja ja kuitenkin vain johtaja.
— Niin, olen jakanut liikkeessä olevan omaisuuteni osuuksiin ja sijottanut ne työväelleni. Toistaiseksi vasta kolmannen osan, koska liike on pieni.
— Aiotteko jatkaa samaan tapaan?
— Niin on aikomukseni.
— Luuletteko voivanne taata menestystä liikkeelle tuon ahtaan johtajatoimenne nojalla?
— Osuuksien omistajien etu vaatii harrastamaan liikkeen parasta.
— Mutta ellei heidän järkensä riitä tajuamaan tämänluontoisia asioita?