— Kaitselmus ja hyvät ihmiset, kiusotteli Valtari kirkon miestä.
— Te pilkkaatte. Vai olisi ihmisten villiys kaitselmusta? Te keitätte olutta, yhtä hyvin sekin voisi olla kaitselmusta.
— Niin teen, ja tietääkseni se on rehellistä työtä.
— Taivas meitä valaiskoon, huokasi pastori.
— On niinkin, teenhän minä kuusi päivää viikossa työtä ja omassa nimessäni.
— Tehdään sitä työtä jos jonkinlaista.
— Kuinka monta päivää viikossa pastori tekee työtä? Yhden ainoan ja senkin — toisen nimessä.
— Kenenkä toisen?
— No, ettekös te, herra pastori, Jumalan nimessä puhu? oli Valtari kysyvinään suurin silmin.
— Paatuneet puhuvat paatuneiden tavoin, sanoi pastori arvokkaasti ja poistui.