— Kiitos! huudahti Pouta.
Virva pyyhki kasvojaan kuin ajatuksiaan hälventäen, heitti hiukan päätään ja ojensi molemmat kätensä Poudalle:
— Siis rehellinen taistelu.
Pouta piteli käsiä säilyttäen tasapainon Virvan tahdon hallitsemana. Vaikea on sanoa, kuinka olisi käynyt, ellei Airi olisi sattunut tulemaan huoneeseen hätäisenä ja huolissaan.
— He menevät sulkemaan pankkia, eikä isä sitä salli, estäkää te heidät, maisteri Pouta, teitä he kyllä kuulevat!
— Kutka menevät? kysyi Virva.
— Kutka, tietysti ihmiset, miehet, sosialistit! huusi Airi sättien.
— Se on kansan kokouksessa päätetty asia, sanoi Pouta levollisesti.
— Ettekö voi selittää heille, ettei saa pakottaa ihmisiä? sanoi
Virva.
— Kansan kokouksen päätös on tällä hetkellä laki.