Vapauden kuolleista nouseminen.
(Emajoe ööpik).
Sun vapautes, maani, He veivät hautahan, Ja vaattehias sitten He kävit jakamaan, Ja etikkaa sun suuhus He annoit — vartiat Asetit hautas luokse, Niin itse poistuivat.
Ja surren seisoi lapses Vain kaukaa katsoen, Ei tohtineet he tulla Sun hautas äärehen. Sinetti siellä suuri Ol' päälle pantuna, Yö synkkä ympärillä, Ei tähden valoa.
Mut — aamu sarastaapi! Sun kuolonkammioos Taivaasta enkel' saapi: "Nyt ylös astuos!" Ja hautakivi vierii, Ja päivä kirkastuu, Ja valkovaattehissa Vapaus ilmauu.
Ja kantelet ja harput Ne sulle heläjää; Ja ilokyynelillä He sua tervehtää. Ja "Hoosianna" kaikuu Sun kauttas, isänmaa, Armostaan kiittäkäämme Nyt Herraa Jumalaa!
Läpi lauhan illan rauhan.
(Anna Haava).
Läpi lauhan illan rauhan Enkel' lentää yli maan, Sydämihin ihmislasten Rauhaa tulee tuomahan.
Ken vain katsoi taivahalle Rukouksin hartahin, Senpä huolet, huokaukset Vie hän isän sylihin.