Ja silloin hän huutavi äitiään, Ja hän tuntee tuskan ja surun, Ja hetkessä vuoden hän harmentuu, — Ja Latsarit saavat murun.
OPRIKSELLA.
Tuuli on tuima ja tuiskuttaa. Issikka, Oprikselle! Sähkövaloa, samppanjaa, Wienerdamenkapelle.
Poika reuhkana pienoinen Arkana ovest' astuu, Parkettilattia hienoinen Jalasta paljaasta kastuu.
Armon herra, niin kylm' on sää Kypare, mera vatten! Viuluin sävelet väräjää. Bror har lite i hatten!
Hyvät herrat, armahtakaa Si, där en tös som duger! On niin nälkä ja paleltaa — Gå din väg, du ljuger!
Äiti rohtoja tarvitsis — Nu ska vi ta en hela! Bravo, bravo! ja bis, bis, bis! Hon ä en fan att spela!
Viuluin sävelet väräjää. Tjenare! smakar int illa. Kyynelkarpalo kimmeltää Poikasen poskusilla.
Neiti on sortua samppanjaan, Ja herran on himmeä silmä. Poikanen kadulle potkaistaan, Siell' on niin kylmä, niin kylmä.