Nimi "Stalupönen" taasen selvästi muistuttaa lappalaista satua, jossa esiintyy jättiläinen "Stalu". — Lappalainen on myös preussilainen nimi "Porosken'" = Porokenttä.
Ikivanha on tietenkin myös sikäläinen nimi:
Ukontalo
Nyt: Uk'ta' (myös Alt-Ukta).
Ettei "satunnaisuus" voi tulla kysymykseenkään, osottavat vielä esim. seuraavat Preussissa esiintyvät nimet:
Varpuhnen = Varpunen.
Trahenen = Tarhanen.
Koschelo = Koskelo.
Mokainen = Mukainen.
Voriienen = Vuoriainen.
Kivitten = Kivi, Kivitten tahi kivitenho.
Voitovos = Voittovastus.
Zaine (joki) = Säynäsjoki.
Aulavöhnen = Ouluvyönen.
Kallinoven = Kallionovi (Kallionoven suu?).
Traponen = Tarponen.
Kulm = Kulma(järvi), kolmikulmainen järvi; Culm (Kulm)
kaupunki Veikseljoen eräässä kulmakkeessa.
Dargainen = Tarkkainen (tahi Tarkiainen).
Kujan = Kujan(kylä).
Mehlauken = Meht'laukaa.
Passenheim = Passinheimo.
Mällinen = Miilunen.
Mulleinen = Multeinen.
Mayer'(järvi) = Maajärvi.
Preussissa on vielä kymmeniä samanlaatuisia nimiä, mutta ehkäpä nämät riittävät tällä kerralla näytteeksi siitä, mitä kieltä siellä pronssikaudella puhuttiin.
Sitäpaitsi pronssikausi pohjoismaissa loppui noin v. 500 ennen Kristuksen syntymää ja viikinkien rautakausi alkaa vasta noin 700 vuotta jälkeen Kristuksen. Missähän otaksuttu "ruotsalainen" pronssikauden asutus oli näiden vuosilukujen eroituksen aikana. Tässä on 1,200 vuotta käsittävä aukko!
Tämän tuhatkunnan vuotta sivuuttaa hra Nordman olkain kohauttamisella. Hän väittää "maataviljeleväin germanien" tänä aikakautena väistyneen ilmastonmuutosta (!)
Tämä on taasen oikein moninkertainen erhetys!
Ensiksikin: viikingit eivät olleet maanviljelijöitä, vaan merirosvoja.