Itse asiassa hän tiesi paljon enemmän kuin oli kertonut. Hän muisti varsin hyvin, ettei suomalainen enää viikon päiviin ollut tavalliseen aikaan kotiin tullut. Oli aina tullut myöhään yöllä, kaikkein viimeisenä.
Ja tiesi hän mielestään vielä muutakin. Hänellä oli tarkka nenä, hän tunsi vieraansa hajusta, erehtymättä. Ja Ali Martikaisen vaatteiden lemu puhui hänelle joka yö omaa merkitsevää kieltään; se erosi kaikista muista jyrkästi. Hän oli haistanut tuota lemua vain kerran ennen, mutta hän muisti sen. Se oli kotoisin piireistä, siitä hän olisi voinut päänsä pantiksi panna.
Mutta juuri siksi hän vaikeni kuin muuri. Hänellä oli syvä kunnioitus piirejä kohtaan.
Vaikenemiseen olivat myös syynä ne uljaat juomarahat, jotka ovenvartija joka yö sai Ali Martikaiselta. Ei tämä kyllä ollut hänen vaitioloaan pyytänyt, mutta ymmärsi hän asioita sen verran, että tiesi pitää suunsa tukossa pyytämättä.
* * * * *
Rybinskaja järjesti suuret kutsut. Sinne saapuivat kaikki tunnetuimmat urakoitsijat, ja saapui sinne myös sahojen herroja. Niinikään Baroninin tyttäret tulivat, mutta ei tullut Ali Martikainen eikä Olgakaan, vaikka molempia oli kutsuttu.
Tämä herätti heti alussa huomiota, ja naisvierasten kesken alettiin aivan julkisesti pohtia Olgan ja Ali Martikaisen suhdetta. Rybinskaja säälitteli haikeasti, että Olga Nikolajevna pani hyvän maineensa alttiiksi moisen seikkailijan kanssa seurustellessaan. Oli suomalaisen nähty ihan selvällä päivällä juoksevan Loginovien kotona, vaikka Loginov itse oli poissa eikä muita vanhempiakaan urakoitsijoita siellä suvaittu vastaanottaa. Oltiin rasittuneita muka! Se meni jo liian pitkälle.
Harpunovit säestivät Rybinskajaa, muut naiset siunailivat.
Baroninin nuorempi tytär Sofia rupesi urhokkaasti puolustamaan Ali Martikaista, väittäen posket hehkuen, ettei tämä ollut mikään seikkailija, vaan parhaita ja jaloimpia miehiä mitä tukkijoelle konsanaan on eksynyt.
— Olet tainnut itsekin jo siihen pikeytyä! pisti Rybinskaja ilkeästi.
Toiset alkoivat nauraa hihittää.