Tanssin jatkamisesta ei ollut enää puhettakaan. Naiset alkoivat vähitellen poistua, ken vielä siihen kykeni.
Olga hommautui lähtöön Loginovin kanssa; lähtiessään hän kuiskasi Ali
Martikaiselle:
— Niillä on sinulle kaunaa, olisi parasta poistua, jos voit.
— Minä en voi, luulisivat minun paenneen! sanoi Ali Martikainen silmät leimahtaen. Hän puristi rohkaisevasti Olgan kättä ja poistui nopeasti ruokasaliin.
Siellä rähistiin ja vaadittiin kiihkeästi rehellisen venäläisen juomakilpailun alottamista. Kun Shirnikov näki Ali Martikaisen tulevan, huusi hän:
— Siinä tulee se, jota etsin. Tanssissa voititte, koetetaankos juomisessa!
Ali Martikainen suostui empimättä. Täytettiin pitkä rivi laseja.
Shirnikov, joka oli jo melkein täydelleen humalastaan selvinnyt, kysyi:
— Koko- vai puoliarssinoittainko?
— Niin paljon kuin uppoaa!
He alkoivat heittäen yht'aikaa ryypyt kurkkuunsa ja haukaten välistä jotakin palaa päälle. Toiset seurasivat toimitusta juhlallisen hiljaisuuden vallitessa.