»Luontoko? Suurenmoinen. Mutta liiketilanne — — — Tiedättekö, mr.
Babbitt, niillä on melkein yhtä paljon työttömyyttä kuin meillä.» Sir
Gerald puhui nyt vilkkaasti.
»Vai niin? Liikennetilanne ei ole hemmetin hyvä, mitä?»
»Ei, se ei ollut semmoinen kuin olin toivonut.»
»Ei niin hyvä, mitä?»
»Ei — ei ihan niin hyvä.»
»Se oli saakelin ikävää. Niin — — — Te istutte kai odottamassa jotakin, joka tulee noutamaan teitä joihinkin suuriin kekkereihin, Sir Gerald?»
»Kekkereihin? Ahaa, kekkereihin. En, toden sanoakseni istuin juuri ja ajattelin, mitä hittoa tekisin tänä iltana. Minä en tunne Chicagossa kissaakaan. Ette te sattumalta tiedä jotakin hyvää teatteria tässä kaupungissa?»
»Hyvää? Joo, suuri ooppera on nyt auki! Siitä kai pitäisitte.»
»Mitä? Minä olen ollut oopperassa kerran Lontoossa. Semmoinen Covent-Garden-näytös. Inhoittavaa! Ei, minä ajattelin, mahtaisiko täällä saada nähdä hyvää filmiä — — bioa.»
Babbitt istahti, keinui tuolillaan ja huusi: »Bioa! Ah, Sir Gerald, ja minä kun tietysti luulin, että kokonainen maailma naisia oli odottamassa viedäkseen teidät johonkin iltamaan —»