Babbitt nosti ärtyneenä katseensa Advocaten Iltalehden pilapalstalta. Hänen mieluisinta kirjallisuuttaan ja taidenautintoansa olivat nämä kuvaukset, joissa mr. Mutt heittää mädällä munalla mr. Jeffiä ja mamma oikaisee papan karheata puhetta leipälapiolla. Hän istui näin joka ilta, naama juhlavana kuin kirkkomiehellä, ja hengitti raskaasti suu auki, tarkatessaan huolellisesti jok'ikistä kuvasarjaa, ja tämän toimituksen aikana hän tahtoi olla rauhassa. Sitäpaitsi hän ei tuntenut Shakespearea koskevassa kysymyksessä oikeastaan olevansa erikoinen auktoriteetti. Ei Advocate, ei Advocaten Iltalehti eikä myöskään Zenithin Kauppiasyhdistyksen Tiedonantaja ollut koskaan kirjoittanut johtavaa kirjoitusta tästä aiheesta, ja ennenkuin jokin niistä oli lausunut ajatuksensa, oli hänen vaikea muodostaa itsenäistä mielipidettä. Mutta silläkään uhalla, että saattaisi oudolla polulla astua harhaan, hän ei voinut olla ottamatta osaa yleiseen keskusteluun.
»Tahdotteko tietää, minkä vuoksi sinun täytyy lukea Shakespearea ja sen semmoisia. Senvuoksi, että sitä vaaditaan pääsytutkinnossa yliopistoon, ja siinä kaikki! Omasta puolestani en voi käsittää, miksi ne ovat poimineet semmoisia nykyaikaiseen koulujärjestelmään, jommoinen meillä on tässä valtiossa. Olisi paljoa parempi, jos sinä lukisit kauppaenglantia ja oppisit kirjoittamaan ilmoituksia tai tehokkaita kirjeitä. Mutta asia on nyt kerta kaikkiaan niin, eikä siitä kannata keskustella! Sinun vikasi, Ted, on se, että sinä aina tahdot tehdä jotakin muuta! Jos sinä rupeat lukemaan lakitiedettä niinkuin rupeat! — minä en saanut koskaan siihen tilaisuutta, mutta minä pidän huolen siitä, että sinä saat — niin silloin sinun täytyy ahtaa itseesi kaikki englanti ja latina, mihin vain pääset käsiksi.»
»Mitä vielä! Minä en voi käsittää, minkä ihmeen takia minun olisi luettava lakitiedettä — tai edes käytävä kymnaasi läpi. Minulla ei ole erikoista halua lukualalle. Vakavasti puhuen, ei moni yliopistotutkinnon suorittanut ansaitse alussa niin paljoa kuin ne pojat, jotka ryhtyvät työhön aikaisin. Vanha Shimmy Peters, joka opettaa latinaa kymnaasissa, on käynyt Columbian ja istuu valveilla yöt läpi ja lukee tahraisia kirjoja ja maukuu yhtäpäätä 'kielitaidon arvosta', mutta äijäpaha ei ansaitse enempää kuin tuhatkahdeksansataa vuodessa, eikä ainoakaan kauppamatkustaja edes unissaan suostuisi tekemään työtä siitä hinnasta. Minä tiedän, mitä tahtoisin tehdä. Minä tahtoisin olla lentäjä tai suuren, komean autovarikon omistaja tai myöskin — eräs poika puhui siitä eilen — tahtoisin olla joku niitä, joita Standard-Oil-Yhtiö lähettää Kiinaan, missä asutaan leirissä eikä tarvitse tehdä mitään, ja pääsee liikkumaan ja saa nähdä maailmaa ja pagodeja ja valtameren ja kaikki! Ja voisihan siellä opiskella kirjeenvaihtokursseilla. Se on tosiaan kiva keino! Ei tarvitse istua ja päplättää läksyjä kurttuiselle vanhalle naiselle, joka koettaa keimailla rehtorille, ja saa lukea mitä ainetta tahtoo. Kuule vain tätäkin! Minä leikkasin muutamien hienojen kurssien ilmoitukset.»
Hän poimi mittausoppinsa välistä viitisenkymmentä ilmoitusta niistä itseopiskelukursseista, joilla amerikkalaisen liike-elämän tarmo ja kaukonäköisyys on rikastuttanut opetustointa. Ensimmäinen esitti kuvaa nuoresta miehestä, jolla oli puhdas, luja leuka, silkkisukat ja tukka kuin kiiltonahka. Hän seisoi toinen käsi housuntaskussa ja toinen oikona, etusormi uhkaavana ja kiinnitti kaunopuheisuudellaan kuulijakuntaansa miehiä, joilla oli harmaa parta, iso vatsa, kalju pää ja kaikki muut viisauden ja hyvinvoinnin merkit. Kuvan yläpuolella oli innostuttava opetuksen vertauskuva — ei suinkaan muinaislamppua tai Minervan huuhkajaa, vaan rivi dollarinmerkkejä. Teksti kuului:
$ $ $ $ $ $ $ $ $ $
Mitä me opetamme TEILLE!
Pitämään puheita kerhoissa.
Esittämään maljoja.
Kertomaan murrejuttuja.
Kosimaan naista.
Olemaan isäntänä juhlissa.
Vakuuttavaa liikekeskustelua.
Rikkaan sanavaraston.
Tulemaan voimakkaaksi persoonallisuudeksi.
Järkeväksi, päteväksi, omaperäiseksi ajattelijaksi.
MESTARIKSI!
PROF. W.F. PEET
Julkisen Esiintymisen pikakurssien laatija, on tietenkin etevin henkilö käytännöllisen kirjallisuuden, psykologian ja kaunopuheisuuden alalla. Tutkinnon suorittaneena useissa johtavista yliopistoistamme, luennoitsijana, laajaltimatkustaneena, kirjoja, runoja y.m. kirjoittaneena, miehenä, jolla on Erikois-eteväin harvinaiset Ominaisuudet, on hän valmis ilmaisemaan Teille sivistyksensä salaisuudet ja elävöittävän Voiman muutamissa harvoissa helppotajuisissa luennoissa, jotka eivät häiritse muuta tointanne.
Mahti ja menestys julkisessa esiintymisessä.