Ralphin kasvot värähtivät melkein huomattavasti mutta sitten hän vastasi hymyillen kummallisesti "Luuletko todellakin hänen rakastuneen sinuun, veikko?"
"Kyllä. Olen siitä melkein varma."
Ralph oli istuutunut jälleen tammiarkun kannelle Juuri lausutut änkyttävät sanat olivat järkyttäneet häntä sydänjuuria myöten. Piiloutuneena sinne niin syvälle, ettei hän ollut tiennyt sitä itsekään, oli siellä uinunut jo kuukausia sellainen voimakas rakkaus, jota ainoastaan jalot sydämet voivat tuntea. Silmänräpäyksen kuluessa hän oli keksinyt sen ja oppinut ymmärtämään sen merkityksen. Niin, hän oli todellakin rakastanut tuota tyttöä ja rakasti häntä vieläkin. Kun hän puhui jälleen, kuulosti hänen äänensä aivan soinnuttomalta ja tuntui purkautuvan esille hänen rintansa syvimmistä komeroista.
"Entä sinä itse, Willy?" kysyi hän.
"Minäkin rakastan häntä luullakseni."
Kuinka varma olikaan toinen veli täydellisemmästä tunteesta kuin vakuuttavimmillakaan sanoilla voidaan ilmaista! Ralph istui hiljaa paikoillaan hetkisen, kuten hänen tapansa oli ollessaan jonkun voimakkaan tunteen vallassa. Hän taivutti päätään suunnaten katseensa lattiaan, samalla kun hän sisimmässään taisteli ankaran taistelun. Tunnustaisiko hän heti oman rakkautensa? Rakkaus vastasi tähän kysymykseen myöntävästi, sillä rakkaus on yläpuolella kaikkien sukulaisuussuhteiden ja veren vaatimusten. Mutta uhrautuvan luonteen monet kielet vastasivat kieltävästi. Ellei tämä ollut oikein, menee se myttyyn itsestään, mutta jos se on oikein, oli taisteleminen sitä vastaan aivan hyödytöntä. Hänen sisällinen kamppailunsa päättyi pian hänen uhrautuvaisen luonteensa voittoon. Mutta mihin hintaan, mihin äärettömään hintaan!
"Ja sitten meidän pitää ajatella hänen isäänsä", lisäsi Willy. "Minua hieman peloittaa sellainen sukulaisuus. Veressä voi olla jotakin vikaa, sitä voidaan ainakin pelätä ja —"
"Sinun ei tarvitse olla ollenkaan huolissasi, että Rotha on perinyt joitakin huonoja ominaisuuksia isältään, Simeon Staggilta. Sim on viaton mies."
"Niin sinä sanot, niin sinä sanot ja toivokaamme asian olevankin niin. Minua oikein kauhistuttaa ajatus mennä naimisiin murhaajan tyttären kanssa."
"Rotha on yhtä vapaa rikoksen aiheuttamasta häpeästä kuin sinäkin. Hän on jalo tyttö ja sinun ja jokaisen muun miehen arvoinen huolimatta siitä, millainen hänen isänsä on", sanoi Ralph.