"Puoli yksi", vastasi rouva Drayton portailta.
"Voinko minä saada ajurin, parahin eukkoseni, tähän aikaan yöstä?"
"Ajuri on ovella, herra — se tuli juuri."
Paul palasi huoneeseen, johon hän oli vaimonsa jättänyt.
Kaksi miestä vastaisella puolella olevassa huoneessa kuunteli henkeä pidättäen.
"Nyt pitäkää varanne", kuiskasi Hugh Ritson. "Minä tiedän, että hän muuttaa päätöksensä. Hän lähtee. Te pysytte hiljaa. Viiden minuutin kuluttua te ajatte rouvan kanssa asemalle. Hän tulee jalan minun kanssani. Sinä hetkenä kuin me suljemme oven jälkeemme, te menette rouvan luo ja sanotte: 'Minä olen muuttanutkin päätökseni. Meidän täytyy mennä yhdessä. Tule.' Ei sanaakaan enempää. Viekää hänet kiireesti vaunuihin ja ajakaan tiehenne."
"Helpommin sanottu kuin tehty, sanon minä."
VIII LUKU.
Jäätyään yksin Gretan kanssa Paul suuteli häntä hellästi ja painoi päänsä hänen olkaansa vasten. Voimakas mies oli nyt heikko kuin lapsi. Hän oli sortunut mies. "Musta valhe on kuin myrkky minun veressäni", hän valitti.
"Mitä se on?" kysyi Greta ja koetti rauhoittaa häntä.