"Saatana, mikä lenkku", hän mörähti ja hyppäsi muutamalle hautakummulle voidakseen kurkistella sisään avoimesta akkunasta. Mutta siihen noustessaan hän potkaisi kukkalasia ja se särähti moneksi kappaleeksi. "Nyt minä olen tuhlannut jonkun rahaa", hän sanoi nauraa hohottaen.
"Mitä mies, luulisin, että olette ostanut sen omilla kolikoillanne", sanoi seppä.
"Niin, sehän on teirän isänne hauta", selitti kivenhakkaaja Job
Sheepshanks.
Drayton katsahti hautakiveen.
"Niin, niinpä on", hän sanoi; "katsokaas, minä en ole ollut täällä sitten kuin hautasin hänet."
"Ei, tuo kaikki on lorua ja lörpötystä", sanoi Job. "Minä tarkoitan, että muuanna aamuna minä tapasin teirät märkänä ja huurteisena tämän patsaan juurella."
"Tapasitteko? No, enpä tahdo kieltää sitä, ja nyt, kun oikein ajattelen, minä olin, minä olin täällä sinä aamuna."
"Ei, ette ollut täällä päinkään", sanoi seppä. "Se oli samana aamuna, kun Giles Raysley tiesi teirän nukkuneen Laiskassa Hevosessa. Minä muistan, millaista sotaa Job kävi Gubblumin kanssa siitä samasta asiasta kauan aikaa sitten."
"Se on kaikki lorua ja lörpötystä", sanoi Job. "Hän, oli täällä."
"Laiskassa Hevosessa? No, nyt minä muistan, minä olin myöskin siellä."