»Pikku poikaparka, hän on unohtanut kaikki huolensa.»
Ehkä hän oli taas aurinkoisessa Italiassa viinitarhojen ja appelsiinipuiden ja kukkien seassa, juosten avojaloin toisten lasten parissa hohtavan valkoisella tiellä!… Ehkä hänen äitinsä taivaassa rukoili sydämestään Pyhää Neitsyttä suojelemaan hänen isätöntä lemmikkiään, joka oli joutunut maailman jalkoihin!
»Oi lasten valitusta, lasten valitusta! Noiden pienten, avuttomien, viattomien yhteiskunnan uhrien! Koko maailman halki heidän valituksensa kohoaa taivaaseen, ja voi sitä kansaa, voi sitä hallitusta, joka ei ota sitä kuullakseen!»
Tuo ajatus oli se avain, joka avasi hänen syvimpien, pyhimpien muistojensa kammion. Ei kukaan tässä hänen uudessa vapaassa isänmaassaan, ei edes tuo pyhimys, joka oli hänen vaimonsa, ollut koskaan vielä sitä avannut. Palatsi Roomassa — hän itse nuorena, kiihkeänä, innokkaana, hehkuen rakkautta isänmaahansa ja halua uhrautua sen puolesta — isä, ylpeä, vallanhimoinen, ankara prinssi paavin hovissa — paavin turhat yritykset sovinnon aikaansaamiseksi heidän välilleen — panna — köyhyys — pimeys ja maanpako — Englanti — uusi nimi — uusi ammatti — elämä kansan keskuudessa — vapaus! Sitten avioliitto hyvän englantilaisen naisen kanssa, joka oli melkein yhtä yksin kuin hänkin, ja viimeksi aivan kuin enkelin henkäys Bethesdan lammikkoon, pikku Roman, heidän lapsensa syntyminen. — Roma, hänen sydämensä parantaja — Roma, samanniminen kuin se kaupunki, jota hänen sielunsa ihaili!
Kadulta kuuluvat äänet keskeyttivät hänen ajatustensa juoksun, ja työntäen uudinta syrjään hän katsoi ulos. Oli lakannut satamasta lunta, ja kuu paistoi. Lehdettömät puut loivat hienoja mustia varjoja valkoiseen maahan, ja vastakkaisessa kadunnurkassa palava keltainen lyhty valaisi poikajoukkoa, joka lauloi joululaulua:
Sai joukko halpojen paimenien, mi laumaansa kaitsien kulki, nyt kuulla äänen enkelien; se ilon suuren toi julki.
Tohtori Roselli veti uutimen ikkunan eteen, sammutti lampun, kosketti huulillaan nukkuvan pojan otsaa ja meni levolle.
ENSIMMÄINEN OSA.
PYHÄ ROOMAN VALTAKUNTA.
(Kaksikymmentä vuotta myöhemmin.)