»Se on oikein! Kuinka kaunis sinä olet, Roma, kun hymyilet! Tiedätkö, Roma, mitä aion tehdä, kun tämä kaikki on ohi? Aion käyttää koko elämäni saadakseni sinut aina hymyilemään.»
Roma suuteli häntä äkkiä ja vetäytyi sitten pois hänen syleilystään.
»Nyt minun täytyy mennä. Olen viipynyt liian kauan. En kai näe sinua ennen kokousta, mutta en kumminkaan sano hyvästi pitkäksi aikaa.»
»Minun oma uljas tyttöni!»
»En ajatellut sitä. Nyt tiedän mitä teen.»
»No mitä?»
»Älä kysy.»
»Mitä se on?» kysyi Rossi ja laski kätensä Roman käsivarrelle.
»Kaikki on hyvin. Älä näytä noin säikähtyneeltä. En aio surmata itseäni. Anna minun mennä nyt.»
Roma avasi oven.