»Henkilöt, joita odotatte, ovat saapuneet, teidän pyhyytenne!»
»Saattakaa heidät tänne», sanoi paavi.
XIV.
Nuorella kuninkaalla oli yllään ratsuväen upseerin univormu, miekka vyöllä ja pitkä sininen viitta hartioilla. Hän polvistui paavin eteen, mutta pääministeri, joka oli tavallisessa siviilipuvussa, kumarsi syvään ja jäi seisomaan.
»Pyydän, istukaa», lausui paavi istuutuen itse kullattuun nojatuoliin, kapusiinilainen vasemmalla sivullaan.
Kuningas istui puutuolille vastapäätä paavia, mutta paroni jäi seisomaan hänen viereensä. Paavin ja kuninkaan välillä oli puinen pöytä, jolla paloi kaksi suurta kynttilää. Nuori kuningas oli kalpea, ja hänen värähtelevissä kasvoissaan oli kaino ilme.
»Oli ystävällistä, että teidän pyhyytenne tahtoi nähdä meidät», sanoi hän, »ja ehkä asiamme vakavuus voi puolustaa käyntimme omituisuutta».
Paavi, joka nojautui eteenpäin tuolissaan, kumarsi vastaukseksi.
»Hänen ylhäisyytensä», sanoi kuningas osoittaen paronia, »kertoi minulle, että hän on saanut selville salaliiton henkeäni vastaan ja että teidän pyhyytenne tietää vehkeilijäin salaisuuden».
Vastaamatta mitään paavi katseli vakavasti nuorta kuningasta, joka alkoi näyttää hermostuneelta ja hämmästyneeltä.