"Mies kuolee kaipauksesta, ellei hän saa nähdä sisartaan. Hän voi pelastaa tytön sielun, jos hän vain saa tavata hänet. Kaikkivaltias ei voi siitä närkästyä."
Kun hän kohotti päätään, oli talossa kaikki hiljaa, tuuli vain vinkui ulkona. Samassa kuului pieni rasahdus, ikäänkuin ovi olisi pantu kiinni, ja veli Antero tuli johtajan huoneesta päin. John kutsui hänet luokseen, ja veli Antero hiipi ovelle varpaisillaan, sillä munkit vihaavat melua kuin pahaa henkeä. Tuon suuren lapsen säännöttömät kasvot olivat yhtenä ainoana hymynä.
"Onko isä mennyt levolle?" sanoi John.
"On."
"Juuri äskenkö?"
"Ei — puoli tuntia sitten."
"Silloin hän on jo ennättänyt nukkua."
"Hän oli jo nukuksissa ennenkuin minä läksin hänen huoneestaan."
"Hän ei siis lukitse oveansa sisäpuolelta?"
"Ei milloinkaan."