John ei voinut jatkaa. Yksinkertaisten kasvojen sokeasti luottava ilme kävi hänelle ylivoimaiseksi.
"Mitä tahtoisitte?" sanoi veli Antero.
"Oh, en mitään — en ollenkaan mitään", sanoi John. "Minä vain koettelin teitä, mutta te olette liian hyvä kiusattavaksi, ja minua hävettää. Menkää vain nukkumaan nyt."
"Saanko sammuttaa tulet teidän puolestanne?"
"Ei, en ole vielä valmis. Huh, kuinka kylmä tuuli! Kylmä yö veli Paavalille olla kirkossa."
"Sanokaa minulle, veli Storm, mikä veli Paavalia vaivaa? Hän saattaa minut aina ajattelemaan äitiäni — en ymmärrä miksi."
John ei vastannut, ja maallikkoveli alkoi astua yläkertaan. Astuttuaan pari askelta portaita seisahtui hän kuiskaten:
"Ettekö siis salli minun tehdä jotain puolestanne?"
"Ei tänä yönä, veli Antero."
"Hyvää yötä, veli Storm."