"Hän saattaa olla poissa — nyt on uudenvuoden aatto."
"Niin?"
"Odottakaa porttikäytävässä kunnes hän palaa."
John selvitti kaikki lujalla tahdollaan, ja avuton olentoraukka saneli kiitollisia siunauksia hänelle.
"Älkäämme puhuko siitä… Onko teillä yhtään rahaa?"
"Ei."
"Ei minullakaan. Sen vähän, mikä minulla oli kukkarossani tänne tullessani, annoin pois ruvetessani jäseneksi tänne."
"Minä en tarvitse mitään — voinhan kävellä."
"Siihen menee kokonainen tunti."
Kello löi jossakin. "Vaiti! Yksi, kaksi, kolme… yksitoista on kello. Puoliyön aikaan olette siellä. Nyt menkää."