Matti. Heti paikalla!
(Nostaa kirveensä iskeäkseen kuusta, mutta samassa hypähtää haltija esiin, vihaisena uhaten poikia kepillä.)
Kuusenhaltija. Keitä te olette, — tyhmeliinit? Kenenkä luvalla te tulette tänne hiljaiseen metsään meluamaan — vieläpä jouluaattona. Hoh hoi, herätitte minutkin herttaisesta unestani.
Mikko. Me olemme Päivölän poikia ja etsimme kuusta joulukuuseksemme. Mutta kuka sinä olet, joka aiot maaten joulusi viettää?
Kuusenhaltija. No ettekö näe, että minä olen minä, (pyörähtää verkkaan ympäri) tällainen, katsokaa! Ja tämä punainen myssy on minun juhlamyssyni.
Mikko (pistää eväspussin päähänsä). Ja tämä on minun juhlamyssyni!
(Kaikki nauravat.)
Matti. Niin, mutta mikä sinun nimesi on?
Kuusenhaltija. Ka, Kuusenhaltija, Tonttu-ukko, Korven ketterä poika, — eikö se ole komea nimi?
Pojat. Onpa kylläkin!