Jaarli puhuu tästä Kulta-Haraldille, kunnes tämä pitää sitä sopivana. Sitten he keskustelevat usein kolmisin, kuningas, jaarli ja Kulta-Harald. Sen jälkeen kuningas lähetti miehiään Norjaan Harald Harmaaturkin luo. Heidän matkansa varustettiin hyvin, he saivat siellä suopean vastaanoton ja tapasivat Harald kuninkaan; he toivat sen viestin, että Haakon jaarli oli Tanskassa ja makasi kuolemansairaana ja melkein mielipuolena, ja toisen sanan, että Tanskan kuningas Harald kutsui kasvattinsa Harald Harmaaturkin luokseen antaakseen hänelle läänityksen, niinkuin hänellä ja hänen veljillään oli ennen ollut Tanskassa, ja pyysi Haraldia saapumaan Jyllantiin.

Harald Harmaaturkki esitti tämän asian Gunhildille ja ystävillensä; siitä lausuttiin erilaisia arveluita, muutamien mielestä tämä retki ei ollut turvallinen, niinkuin se nyt oli järjestetty, mutta useat toivoivat, että hän lähtisi, sillä Norjassa oli niin suuri nälänhätä, että kuninkaat töin tuskin kykenivät elättämään miehiään. Mutta Tanskassa vuodentulo oli jotensakin hyvä, ja ajateltiin sieltä saatavan mitä tarvittiin, jos Harald kuningas saisi sieltä läänityksen. Niin päätettiin ennen lähettien lähtöä, että Harald kuningas saapuisi kesällä Tanskan kuninkaan luo ottamaan vastaan kuningas Haraldin tarjouksen.

Harald Harmaaturkki lähti kesällä Tanskaan, ja hänellä oli kolme suuralusta. Hän purjehti Vikenistä Limfjordiin ja laski maihin Halsin[79] luona. Hänelle sanottiin, että Tanskan kuningas saapuu pian. Mutta saatuaan siitä tiedon Kulta-Harald purjehti sinne yhdeksällä laivalla; ne hän oli varemmin varustanut viikinkiretkeä varten. Haakon jaarli oli myöskin varustanut laivastonsa ja aikoi samaten lähteä viikinkiretkelle; hänellä oli kaksitoista alusta, kaikki isoja. Mutta kun Kulta-Harald oli lähtenyt pois, puhui Haakon jaarli kuninkaalle:

"Nyt en tiedä, emmekö joudu soutamaan vainotietä ja kuitenkin maksamaan sakkoja.[80] Nyt Kulta-Harald aikoo surmata Harald Harmaaturkin ja sitten anastaa kuningaskunnan Norjassa. Luuletko sinä, että hän pysyy sinulle uskollisena, kun annat hänelle niin suuren vallan? Niin hän sanoi talvella minun läsnäollessani, että surmaa sinut, jos saa tilaisuuden. Mutta minä voitan Norjan sinun alaiseksesi ja surmaan Kulta-Haraldin, jos lupaat minulle, että helposti voimme sopia sen asian; minä rupean silloin sinun jaarliksesi ja vahvistan sen valalla ja valloitan Norjan sinun avullasi ja pidän sitten maata valtakuntasi alaisena ja maksan sinulle veroa, ja silloin sinä olet suurempi kuningas kuin isäsi, jos hallitset kahta suurvaltakuntaa." — Tästä sopivat kuningas ja jaarli; ja niin Haakon lähtee miehineen etsimään Kulta-Haraldia.

Kulta-Harald saapui Limfjordin Halsiin ja vaati heti Harald Harmaaturkin taisteluun; vaikka tällä oli vähemmän väkeä, nousi hän kuitenkin maihin, valmistausi taisteluun ja järjesti sotajoukkonsa. Mutta ennenkuin rintamat kävivät toisiaan vastaan, kannusti Harald Harmaaturkki voimakkaasti miehiään ja kehoitti heitä vetämään miekkansa; hän riensi heti eteenpäin rintaman ensimmäisenä ja iski kahden puolen. Näin laulaa Glum Geirenpoika:

Sankarin sanoja virkkoi kantaja kalvan, mi kastoi verellä vihollisten taistelukentän tuon.

Harald miehensä miekan käyttöön nyt käski; miehevältä tuntui kutsu kuninkaan.

Siinä taistelussa kaatuivat Harald Harmaaturkki ja useimmat hänen miehistään.

Haakon jaarli ja Kulta-Harald kohtasivat toisensa vähän sen jälkeen kuin Harald Harmaaturkki oli kaatunut; silloin Haakon jaarli antautui taisteluun Kulta-Haraldia vastaan, ja siinä Haakon sai voiton, mutta Harald joutui vangiksi ja Haakon antoi ripustaa hänet hirteen. Sitten Haakon lähti Tanskan kuninkaan luo ja sopi helposti hänen kanssaan sukulaisensa surman.

Sen jälkeen Harald kuningas määräsi sotajoukon kokoontumaan koko valtakunnastaan ja lähti liikkeelle kuudellasadalla aluksella. Hänen mukanaan oli Haakon jaarli sekä Harald Grenske, Gudröd kuninkaanpoika, ja useita muita suurmiehiä, jotka olivat paenneet tiluksiltaan Gunhildin poikien tähden. Tanskan kuningas purjehti laivastollaan Vikeniin, ja siellä kaikki kansa rupesi hänen alamaisekseen. Mutta kun hän saapui Tunsbergiin, pyrki suuri joukko miehiä hänen luokseen, ja kuningas Harald antoi koko sen sotajoukon, mikä oli Norjassa kerääntynyt hänen avukseen, Haakon jaarlin johdettavaksi ja luovutti hänelle hallittaviksi seitsemän fylkeä samoilla ehdoilla kuin Harald Kaunotukka asetti pojilleen, paitsi että Haakon saisi ottaa siellä samaten kuin Trondhjemissakin kaikki kuninkaankartanot ja kaiken maaveron. Harald kuningas antoi Harald Grenskelle kuninkaannimen ja suuren alueen samoilla ehdoilla, mitkä hänen sukulaisillaan oli ennen ollut ja Harald Kaunotukka oli asettanut pojilleen. Harald Grenske oli silloin kahdeksantoista talven ikäinen ja tuli sitten kuuluisaksi mieheksi. Sen jälkeen Tanskan kuningas Harald lähti kotiin koko tanskalaisjoukko mukanaan.