— Ei ole, — vastasi Biron lyhyesti. — Entä toinen seikka?
— Onko täällä joku hugenottipappi?
— Ei ole. Jos olisikin, en luovuttaisi, — lisäsi Biron varmasti.
Tavannes kohautti olkapäitään. — Minä tarvitsen sellaista pappia, — sanoi hän huolettomasti, — mutta hänelle ei siitä koituisi vahinkoa.
— Mitä varten?
— Vihkimään minut.
Toinen tuijotti häneen. — Mutta tehän olette katolilainen, — sanoi hän.
— Mutta morsiameni on hugenotti, — vastasi Tavannes.
Suurmestari ei yrittänytkään salata hämmästystään.
— Ja hän pitää siitä kiinni? — huudahti hän. — Tänään?