»Se ei ollut sahattu suoraan.»
Fitz Patrick nosti päätään ylpeästi, vastaten levollisesti kuin tottunut miekkailija. Karkea Sasu melkein peljästyi vasten tahtoaankin. Toinen toisensa perästä loivat miehet silmänsä maahan ja seisoivat noloina. Mittaaja kääntyi lähteäkseen. Hänen jalkansa takertui puunjuurikkaaseen ja hän kaatui. Silmänräpäyksessä hyökkäsi koko joukko hänen päälleen, sillä hänen katseensa voima oli menettänyt vaikutuksensa.
Hulluina raivosta potkivat, löivät ja repivät he Fitz Patrickin kasaan lysähtynyttä ruumista vielä senkin jälkeen kun hän oli menettänyt tajunsa. Silloin huusi huuhkaja korven kätköistä vai lieneekö ollut kettu, joka haukahti. Tuuli ehkä huokaisi tai jotakin mitätöntä tapahtui. Joka tapauksessa pakenivat miehet järjettömässä pakokauhussa paikalta. Yksin jäi siihen makaamaan tumma hahmo veren punaamalla lumella.
Fitz Patrick tuli tuskaa tuntien tajuihinsa ja käsitti silloin, että hän eli. Joka liike maksoi hänelle haikean valituksen ja jokin ulkopuolelta häntä itseään tuleva voima lisäsi tuskaa kaksinverroin. Vasta pitkän ajan kuluttua huomasi hän, että se oli kokki, joka hellästi hieroi hänen jäseniään ja päätään. Mies näytti olevan kummissaan potilaansa sitkeästä elämänhalusta.
»Pidin teitä silmällä» mutisi hän lohduttavasti. »En uskaltanut käydä väliin, mutta tulin luoksenne niin pian kuin saatoin. Katsokaahan, olen tehnyt valkean teitä varten ja keittänyt hieman teetä. Juokaahan vähän sitä. Eikä yhtään luuta poikki! Kyllä olette rohkea mies ja väkevä. Noin vahvoilla lihaksilla kykenisitte koska tahansa kaksintaisteluun Karkean Sasun kanssa. Koettakaahan käyttää jalkojanne, rakkaani, niin vien teidät kämpälle, sillä he ovat kaikki tukkihumalassa. Enkös sanonut, että he aikoivat tappaa teidät.»
»Mutta he eivät tehneet sitä», vastusti Fitz Patrick huumorin pilkahdus äänessä.
»Se ei ollut heidän vikansa, mutta ei teidänkään.»
Monta tuntia myöhemmin, ainakin siltä tuntui, matelivat he kämppää kohti. Pakkanen oli jäykistänyt Fitz Patrickin haavat ja ruhjoutumat ja joka askel toi tuskan laineen hänen valtimoitaan myöten päähän. He tulivat jo kämpän näkyville. Siellä vallitsi hiljaisuus. Molemmat tiesivät, että miehet olivat juoneet itsensä nukuksiin.
»Tahtoisin tappaa koko joukon heidän nukkuessaan», sähähti kokki puiden nyrkkiään.
»Niin minäkin», vastasi Fitz Patrick.