I
BENTSIINIMOOTTORI.
Eräänä aamuna astui Kristianian salapoliisipäällikkö Asbjörn Kragin konttoriin ja, työntäen edellään keski-ikäistä, hyvinpuettua miestä, sanoi hymyillen:
"Kas tässä tuon teille vähän työtä."
Ja kääntyen miehen puoleen jatkoi hän:
"Kertokaa nyt tälle herralle kummalliset seikkailunne."
Tämän sanottuaan poistui salapoliisipäällikkö, ja mies, jonka hän oli tuonut mukanaan, jäi yksin Asbjörn Kragin konttoriin.
Salapoliisi nousi, ojensi hänelle tuolin ja pyysi häntä istuutumaan.
Mies oli, kuten sanottu, jokseenkin hyvin puettu puhtaine kauluksineen ja kalvosimineen. Hänen karkeista käsistään päätteli Asbjörn Krag kuitenkin hänen kuuluvan työläisluokkaan. Hänen kasvonsa olivat leveähköt ja täyteläiset, ja hiukan lammasmaiset silmät eivät ilmaisseet mitään erikoista älykkyyttä. Hän oli parraton ja aivan hänen vasemman silmänsä yläpuolella huomasi salapoliisi suurehkon, punaisen arven.
Mies istui hiukan ujona väännellen hattuaan käsiensä välissä, eikä tuntunut oikein tietävän kuinka alottaisi. Auttaakseen häntä kysyi salapoliisi: