Krag istuutui pöydän ääreen ja alkoi töhertää jotain paperipalalle. Hänen aivonsa työskentelivät keksiäkseen keinon, jolla hän voisi houkutella muijan ulos, saadakseen sitten hetkisen yksin tarkastella huonetta.
Äkkiä hän säpsähti. Eräs oviverho aivan hänen edessään vedettiin nopeasti syrjään. Krag hypähti pystyyn.
Hänen etsimänsä mies seisoi hänen edessään. Pitkä, tumma herra oli puettu viimeisen muodin mukaiseen hienoon aamupäiväpukuun. Hän tarkasteli salapoliisia vakavin ilmein, ja tämän katse, vastoin hänen tahtoaankin, väisti miehen mustia silmiä.
Miehen syvä, soinnukas ääni kalskahti kovalta hänen kumartaessaan ja sanoessaan:
"Nimeni on Thomas Busch; kuinka voin palvella teitä, herra salapoliisi?"
V
TÄYDELLINEN GENTLEMANNI.
Asbjörn Krag aikoi vastata, mutta muija keskeytti hänet alkaen puolustella itseään, koska oli Thomas Buschin äkkiä ilmestyttyä näyttämölle joutunut Kragin silmissä valehtelijaksi.
Busch kääntyi silloin hänen puoleensa kumartaen teeskennellyn kohteliaasti ja sanoi, äänessään hitunen ivaa:
"Mylady, ehken olette kyllin rakastettava jättääksenne meidät kahden."