"Ettekö kuullut, mitä sanoin", ärähti hän kiukkuisesti.
"No, no, rauhoittukaahan", sanoi Krag tunkeutuen ovesta eteiseen.
"Ellei hän ole kotona, saanen ainakin kirjoittaa hänelle pari riviä."
Hän aikoi eteiseen päästyään avata ensimmäisen näkemänsä oven, mutta muija tarrasi hänen käsivarteensa.
"Ei sinne!" huusi hän.
"Vai niin. Hän on siis siellä", ajatteli Krag.
"No minne minä saan sitten mennä?" kysyi hän.
Vastaamatta avasi muija erään toisen oven, ja salapoliisi astui sisään.
Hän pysähtyi hämmästyneenä.
Huone oli tavattoman hienosti kalustettu salonki. Hienokaiverteiset, silkillä päällystetyt huonekalut, marmoriveistokset ja taulut todistivat kaikki omistajan hienoa kauneusaistia.
"No, kirjoittakaa nyt", sanoi muija tylysti, mutisten itsekseen jotain "hävyttömistä miehistä."