Kun he tulivat konttoriin, pyysi salapoliisi saada nähdä sopimuskirjoja ja molempien herrojen ihmetellen katsellessa toisiaan ja salapoliisia, luki Krag koneella kirjoitettuja asiapapereita.
Päästyään kahdeksanteen pykälään ja luettuaan sen kahteen kertaan, antoi hän paperit hymyillen laivanvarustajalle ja sanoi:
— Aivan kuten arvasin.
Vanha mies, käsittämättä mitään, katsoi Kragia.
— Kuinka? Mitä se merkitsee? kysyi hän.
Vastaamatta kysyi Krag:
— Oletteko varma siitä, että nämä ovat alkuperäiset sopimuspaperit?
Laivanvarustaja katseli hetken Kragia, aivan kuin hän olisi epäillyt kuulleensa väärin ja tarkasteli sen jälkeen papereita, ruveten taas uudelleen katsomaan salapoliisia.
— Kyllä, sikäli kuin minä voin nähdä, nämä ovat oikeat paperit ja miksipä ne eivät oikeat olisi?
— Pyydän lukemaan uudelleen kahdeksannen pykälän ja sen jälkeen vastaamaan kysymykseeni, sanoi Krag. — Saattaa käydä niin, että muutatte ajatustanne.