"Ja murhaaja ei kuitenkaan ole siellä", huomautti Bengt. "Isä on jotenkin erehtynyt."
"Minä en ole erehtynyt", sanoi vanhus ja lähti mietteissään taloon päin. Tohtori seurasi häntä. Asbjörn Krag ja Bengt jäivät jälemmäksi.
"Mikä on teidän mielipiteenne tässä asiassa?"
"Isä raukka", vastasi Bengt välttäen. "Kenties pidätte tätä kaikkea kiihtyneen mielikuvituksen tuotteena?"
"Niin teen, ja sama on kai teidänkin ajatuksenne?"
"Minulla on päinvastainen ajatus; tapaus on hyvin kummallinen."
Bengt kääntyi hämmästyneenä.
"Te olette nopeasti muodostaneet mielipiteenne."
"Tapahtuma on minulla täysin selvillä."
"Mutta minä kaiketi tunnen kasvatusisäni paremmin kuin te ja minä olen vakuutettu siitä, että kaikki on pelkkää luulottelua."