"Millaiselta näytti vanhus silloin, kun hän saapui sisään ilmoittamaan rikosyrityksestä?"
"Hän oli suunnattomasti kiihtynyt."
"Näin ollen tuntuu minusta äskeinen käytöksenne arvoitukselliselta. Sen sijaan, että olisitte rauhoittanut vanhusta, seisoitte te vallan tyynenä katsellen miesten työtä."
Kasvattipoika suutahti.
"Minä tiedän kyllä, mitä teen", vastasi hän.
"Niin minäkin luulen. Ja te tulitte luullakseni ensimmäisinä paviljonkiin?"
"Niin tein, mutta minä en nähnyt siellä ketään."
"Te kai huomasitte heti, ettei paviljongista poispäin johtavia jälkiä näkynyt lumessa?"
"Niin, ja te ette jättäneet huomauttamatta siitä seikasta kasvatusisälleni."
"En."