"Mitäpä salattavaa hänellä täällä olisi ollut", vastasi Bengt. "Minä olen jo kauan tiennyt, ettei näitten huoneitten otaksuttu salaperäisyys itse asiassa ole muuta kuin vanhuksen omituisuutta."
"Sinä kaiketi tutkit huoneet tarkemmin?" kysyi tohtori Kragilta.
"Se ei ole tarpeellista", vastasi salapoliisi.
"Samaa mieltä minäkin olen", sanoi Bengt. "Tällaisen kauhistavan yön jälkeen olemme kenties jokainen levon tarpeessa —."
Välittämättä Bengtin huomautuksesta siirtyi Asbjörn Krag seinän luo ja alkoi kädellään painellen tunnustella tapetteja.
"Arvasin siis oikein", puheli hän itsekseen.
Bengtille hän sanoi:
"Ei, emme varsin vielä mene levolle. Vakuutan teille, tohtori, että tämä huone on salaperäinen. Kuinka varovainen ja viisas vanhus onkaan ollut!"
"Mutta missä täällä piilee salaisuus?" kysyi tohtori.
"Sen saat tietää sitten myöhemmin, nyt pyydän sinua auttamaan vähäsen pienessä tarkastuksessa."