"Tämä kaikki on niin kummallista", sanoi hän.
"Kuinka niin?"
"Minä odottelin Åkerholmin tuloa illalla."
"Kello yksitoista", täydensi Asbjörn Krag.
"Niin — miten voitte tietää sen?"
"Aikoiko hän silloin kertoa teille elämänsä salaisuuden?"
"Kyllä, hän oli luvannut sen, mutta hän ei tullutkaan."
"Minä saan siis ilmoittaa teille, että hänellä oli aikomus tulla."
"Niinkö? Mutta hän kuoli juuri yhdentoista aikana."
"Kymmenen minuuttia yli yhdentoista. Puoli yhdentoista aikaan lähti hän kotoaan tavatakseen teidät. Hänet oli silloin nähty pienessä lehtokujassa."