"Varmaan hän siis oli lähtenyt tapaamaan minua."
"Kotoa lähtiessään", jatkoi Krag, "ei hänellä ollut pienintäkään ajatusta tehdä itsemurhaa. Näin ollen näyttää häntä kohdanneen pienessä lehtokujassa jokin odottamaton tapaus."
"Siellä ei kukaan tapaa kulkea niin myöhään", sanoi rouva. "Mutta kuulkaapa! Te kaiketi tiedätte, missä Bengt oli silloin?"
"Hän oli minun kanssani klubissa, ja onnettomuuden tapahduttua kutsuttiin meidät heti Kvambergiin."
"Tämä kaikki on perin omituista ja käsittämätöntä."
"Pidättekö todennäköisenä, että Åkerholm yhtäkkiä tietä kävellessään sai ajatuksen murhata itsensä ja heti poikkesi puistoon panemaan päätöksensä toimeen?"
"En, se tuntuu aivan uskomattomalta. Jotakin on täytynyt tapahtua."
"Esimerkiksi?"
"Arvelen hänen kohdanneen jonkun."
"Lehtokujassako?"