Krag etsi jotakin taskuistaan.
"Etsittekö mahdollisesti", kysyi hän, "mr Andersonia tai mr Inderdalea, tai kenties kreivinna Orloffia?"
"Se ei kuulu teille", sanoi toinen jälleen.
Krag näytti poliisimerkkinsä.
"Eikö?" kysyi hän.
"Se ei sittenkään kuulu teille", sanoi mies yhä enemmän luotaantyöntävänä.
"Hyvästi", sanoi Krag.
"Hyvästi, herrani."
Krag astui autoon ja ajaessaan alaspäin ajatteli hän: "Tuo on neljäs joka yrittää vetää minua nenästä tänään. Huomenna on minun vuoroni."