"Te olette murhaaja", sanoi hän.
Krag kuuli ihmetyksellä oman äänensä lausuvan nuo omituiset sanat. Ne tuntuivat niin vierailta tässä kahvilahuoneessa, jossa jokapäiväiset ihmiset menivät ja tulivat ihmisten puheensorinassa.
"Minä en työskentele, lopettaakseni provokaattoreita", vastasi toinen.
"Yksi enemmän tai vähemmän ei liikuta minua."
"Te ette ainoastaan sen takia murhannutkaan Mülleriä."
"Onko teillä kenties jokin muu syy tiedossanne?" kysyi merimiespukuinen.
"On", vastasi Krag, "minulla on toinenkin syy ja sen keksin juuri nyt. Kautta Jumalan", lisäsi hän päättävästi, tirkistäen toista kasvoihin "kautta Jumalan, nyt näen sen."
Toinen katsoi kelloaan.
"Aika on kohta lopussa, minua odotetaan."
"Jos ette nyt saisikaan tilaisuutta palata takaisin?"
"Silloin, pelkään minä", vastasi toinen kylmäverisesti, "alkaisivat eräät määrätyt henkilöt kysellä minua."