"Luuletko", kysyi hän Kragilta, "että vankilanjohtaja on keksinyt näiden asiain olevan yhteydessä keskenään?"
"Ei", vastasi Krag, "ei vielä, mutta hän keksii sen kyllä. Pyysin Vikiä hävittämään kirjeen."
Kun laiva oli lähdössä satamasta, oli elämä juuri alkanut rantakaduilla. Pieni sanomalehtipoika toi juoksujalkaa aamulehtiä.
Asbjörn Krag huusi häntä laivarivin luo.
"Parasta lienee saada mukaan viimeiset uutiset, ennenkuin jätämme
Amerikan", mutisi hän.
Hän oli tuskin ehtinyt aukaista ensimmäisen lehden, kun hän jo kiivaasti huusi kapteenille:
"Pysähdytä! Jumalan tähden seisata laiva!"
Kone pysähdytettiin.
Kapteeni ryntäsi Kragin luo, joka liikutuksesta kalpeana ojensi lehden hänelle.
Keskellä etusivua oli paksuin kirjaimin painettuna: