Norjalainen hymyili.
"Aiotte ehkä sadeilmalla pyydystää kyyhkysiä?"
"Aivan niin, en taidakaan niitä pyydystää muulloin kuin sadeilmalla."
"Sitä en totta tosiaan ymmärrä."
"Rakas ystävä, eihän se ole tarpeellistakaan."
"Mutta onko lupa kysyä, mihin tulette käyttämään ukkosenjohdatinta?"
"Olenhan sanonut teille, että olen tiedemies. Tämä ukkosenjohdatin on minulle nykyisessä asemassani aivan verrattoman arvokas."
Yht'äkkiä hän löi kovasti käsiänsä yhteen, ja kyyhkysparvi pyrähti lentoon vanhalta katolta.
"Se pitää paikkansa, se pitää paikkansa", sanoi tiedemies.
Sitten hän kääntyi Harald Vikin puoleen ja jatkoi: