"Pyysin häntä tekemään sen. Mutta lähdemmekö?"
"Annan teille erään hyvän neuvon", sanoi Krag.
"Sanokaa pois. Tahtoisin mielelläni hyvän neuvon tässä tilaisuudessa.
Näettekö miten julkeasti ja uteliaasti väki tuijottaa minuun?"
Krag katsoi kelloaan.
"Katsotteko kelloanne?" kysyi hän edelleen. "Mutta mikä on se neuvo?"
"Teidän tulee itse ottaa laukkunne. Siten ehkä sittekin voitte olla tulematta varastetuksi."
"Kyllä, mielelläni."
Hän viittasi hotellipojalle ja sai laukkunsa. Palvelija näytti hiukan hämmästyneeltä.
"Menemmekö nyt", kysyi nainen.
"Vielä pyydän teitä odottamaan hetkisen."