"Kun hän oli saanut tietää kaiken tämän, antoi hän minulle runsaasti juomarahoja ja sanoi:
"'Katsokaahan, me miltei luulemme että ne ovat wieniläisiä tuttaviamme. Tahdomme päästä siitä selvyyteen. Mutta se on tuleva yllätyksenä, käsittänette, ja senvuoksi ette saa puhua, että me olemme seuranneet heitä.'
"Minä ymmärsin, kumarsin ja pistin rahat taskuuni.
"Senjälkeen lähtivät itävaltalaiset, kiiruusti kulkien samaa tietä kuin molemmat müncheniläiset sisarukset. Ja nyt olen aivan yksin hotellissa. Kuljen ympäri pitkin verantaa servietti kädessä ja haukottelen."
Neljäs ilmoitus:
"Itävaltalaisilla ei ollut tänään onnea. Neljännestunti sen jälkeen kuin molemmat herrat olivat lähteneet hotellin verannalta, tulivat müncheniläiset sisarukset takaisin toista tietä.
"He varustautuvat nyt tekemään kävelymatkan Krokklevenille. Kysyin eivätkö he odottaisi, kunnes prinssi tulisi. Pantaisiin toimeen joukko juhlallisuuksia, liputus ja muuta sellaista. Nuori nainen vastasi, että hän mieluummin halusi nähdä prinssin Kuninkaan näköalapaikalla.
"Kysyin vielä eivätkö he halunneet saada seuraa. Täällä oli nimittäin pari itävaltalaista, jotka myöskin ajattelivat tehdä tuon hankalan vuoristomatkan. Mutta silloin vastasi herra Brenner nopeasti ja varmasti:
"'Ehdottomasti emme. Me menemme mieluummin yksinämme.'
"Juuri nyt he valmistautuvat lähtemään."