— Poliisin tulee julkisesti puuttua asiaan vain sikäli, kuin minä näen tarkoituksenmukaiseksi.
— Mutta mitä me siis teemme? kysyi Falkenberg epätoivoisena.
— Me löydämme Adan, vastasi Asbjörn Krag.
— Te vain ehkä toivotte sitä, huomautti konsuli.
— En ainoastaan toivo, vastasi Krag, vaan olen varma siitä, että löydämme hänet.
— Mutta onhan täällä Kristianiassa tuhansittain kätköpaikkoja; hänet voidaan nukuttaa, teljetä lukkojen taakse —
— Hän ei ole Kristianiassa, sanoi salapoliisi.
— Eikö Kristianiassa? Krag istui syvissä mietteissä.
— Olen tänään, mutisi hän, raaputtanut vähäisen kuraa eräästä automobiilinpyörästä.
Konsuli näytti ikäänkuin muistavan jotain.