Tuolin tummaa nahkapäällystä vasten erottui jotain valkoista. Einar
Falkenberg käsitti heti mitä se oli.
Se oli kaljupäisen miehen päälaki.
Falkenberg saattoi myös erottaa miehen vasemman käden, joka riippui hervottomana, kalvosin ranteen alapuolelle valahtaneena.
Asbjörn Krag hyökkäsi nojatuolin luo.
Hän viittasi Falkenbergille, ja tämän tultua hän valaisi salalyhdyllään miehen kasvoja.
Falkenbergilta pääsi huuto.
Miehen korvasta, kaulaa pitkin, kauluksen ja takin yli, kulki paksu viiru hyytynyttä verta.
XII.
J.R.
Nojatuolissa istuva mies oli seurapuvussa. Hän oli melkein kokonaan kaljupäinen, hänellä oli hienot, hyvin hoidetut kasvot ja pienet vaaleat viikset.