— Siinä huoneessa, missä on tumma nahkakalusto.
— Niinkö, kamariherran huoneessa. Sepä on kuulumatonta julkeutta. Mitä hän siellä tekee?
Tilanhoitaja puheli herkeämättä avatessaan oven toisensa perästä ja yhä lähestyessään kamalaa huonetta.
— Hän istuu siellä ihan hiljaa, vastasi Krag.
— Istuu ihan hiljaa! Sepä merkillistä.
He olivat vihdoin saapuneet vainajan huoneeseen.
— Missä hän on? kysyi tilanhoitaja.
Vastaamatta salapoliisi osoitti kädellään vainajan valkoista, kaljua päälakea, joka edelleenkin paistoi tumman tuolinselkämyksen yläpuolella.
— Ohoo, hän näyttää istuvan nukkumassa, huudahti tilanhoitaja. — Onpa tämä omituista käytöstä.
— Koettakaapa herättää hänet, sanoi Krag.