Hyvä ystävä, nyt minä olen ihmisten silmissä murhaaja.
Ja ulkonaiset seikat todistavat näennäisesti minua vastaan. Eivätkä ainoastaan kertomallani tavalla.
Asiaa tutkittaessa tulee varmasti ilmi seikkoja, jotka näyttävät tukevan ihmisten epäluuloa. Minä…
Tässä hänen kertomuksensa keskeytyi. Eteisestä kuului äänekästä puhetta.
Siellä oli joku mies, joka pyrki sisään, ja toinen, joka koetti estellä.
Raukea hymy vilahti Ivar Ryen kasvoilla.
— Nimismies, sanoi hän.
Ja Asbjörn Krag kuuli eteisestä rähisevän äänen:
— Ei kannata, Andersen, kieltää minulta sisäänpääsyä, sillä minä tulen lain nimessä.