— Kristianiasta? kysyi Krag.
— En, lähimmästä kaupungista.
— Niinkö. Ja olette täällä tapahtuman johdosta. Onko aikomuksenne ruveta ratsumestari Ryen asianajajaksi?
— Ei, vastasi asianajaja vastahakoisesti. — Ja kahdesta syystä. Ensinnäkin en ole täällä tapahtuman johdosta, ja toiseksi en ottaisi puolustaakseni ratsumestari Ryen asiaa.
— Miksi ette?
— Siksi ettei niin huonoa asiaa käy puolustaminen.
Asbjörn Krag vihelsi lystikkäästi.
— Hoo, vai sillä lailla. Te siis kuulutte niihin moniin, joilla on ratsumestarista ennakolta valmis mielipide. Eikö teidän mielestänne hänen asemansa ole tarpeeksi tukala muutenkin, ilman teidän aiheetonta asiaan-puuttumistanne?
— Minulla on aina ollut valpas oikeudentunto, vastasi asianajaja. — Ja minusta tuntuu nyt, että on jouduttu sangen kauas oikeudenmukaisuudesta, sitten kun on saatu tänne tuo kuuluisa salapoliisi.
Asbjörn Krag ei ollut millänsäkään miehen julkeasta viittauksesta.