AARNE KALSKE hyväillen hellästi Annan päätä ja hiuksia; hiljaa, vienosti.
Sinä rakas…rakas…rakas…
Sieppaa äkkiä Annan syliinsä syleillen ja suudellen häntä rajusti, intohimoisesti ja tulisesti, — Molemmat katsovat toisiaan kauan loistavin, säteilevin silmin. — Äänettömyys.
AARNE KALSKE innostuneesti, elämänhaluisesti ja kuohuvan ponnekkaasti.
Jos sittenkin vielä yrittäisimme, Anna!
ANNA
Mitä yrittäisimme? Mitä tarkoitat?
AARNE KALSKE
Murtautua vihollisen rintaman läpi omien joukkojemme luo.