KAUPPANEUVOS. Niin. Hänkin on muuan Porilaisten marssi, ja vielä pahempi! Oikea Marseljeesi. Kaikki pitäisi olla (huiskuttaa molempia käsiään) hup pup pup!—Ihminen on muka ihminen. Ajattele, Hilleri: ihminen!
HILLERI. Jopa sanoi tyttörukka tyhmästi.
KAUPPANEUVOS. Ja sitä sisua sillä tytöllä. Jumalan kiitos, ettei se ole mies. Sitä ei pitäisi aisoissa millään!
HILLERI. Vai niin!
KAUPPANEUVOS. Se ei nöyrry, vaikka hengen ottaisi.
HILLERI. Se veljenne tytärkö?
KAUPPANEUVOS. Niin. Ja se profeteerasi, että tänne muka joskus tulee mies, joka panee mullistuksen aikaan ja jonka käsissä me emme ole kuin lahonneita kannonpökkelöitä. Jokohan se nyt on tämä mies se messias, jonka tuleman pitää? Joka luo kerrassaan uuden maailman! Minä istun ja odotan.
HILLERI. Elkää istuko.
KAUPPANEUVOS. Hä? Elä minua säikytä! Meidän keskustelumme hänen kanssaan loppuu hyvin lyhyeen ja nätisti. Minä ilmoitan hänelle, että virkansa (pyyhkäisee kämmenillään). Ja jos ne pöllöt ovat tehneet hänen kanssaan kontrahdin ja hän vetoaa siihen, niin minä lyön kirjapainon oven lukkoon.
HILLERI. Onko kirjapaino kauppaneuvoksen?