ROUVA DANELL. Muuan kerjäläispoika.
PORMESTARINNA. Mitä sellaiselta saa? Eikähän ikkunalasi niin summattomia maksa.
ROUVA DANELL. Kaksi markkaa!
PORMESTARINNA. No mitä kaksi markkaa on Josefinen rahoissa, joita on kai lähelle satatuhatta.
ROUVA DANELL. Enemmän!
PORMESTARINNA. No niin! (Hämmästyen.) Mutta nythän minä vasta huomaan. Minä ajattelinkin, että mitä outoa Josefinessa on! (Katselee hänen pukuaan.)
ROUVA DANELL. Onko tantista tämä kaunis?
PORMESTARINNA. Josefinen leskivuosi on siis loppunut?
ROUVA DANELL. Ei. Se loppuu vasta ylihuomenna kello 12 päivällä. Mutta minun musta pukuni oli niin huono, niin minä kysyin pastorilta, enkö jo voisi panna vaaleaa pukua.
PORMESTARINNA. No nyt on kohta onnellinen meidän kanttorimme.