VARJAKKA. Sinultako se oli? Kiitoksia.
EEVA. Ei kestä kiittää kahdeksan vuoden vanhoista asioista.
VARJAKKA. Ja kiitoksia kirjeistä, joita olen saanut tämän viime matkani aikana. Tuntui omituiselta lukea niitä niin pitkän eromme jälkeen. Kuvittelin, minkälainen on oleva kohtauksemme.
EEVA. Ja katso, se ei sellainen ollut.
VARJAKKA. Ei sinnepäinkään. Yllätyksiä toinen toisensa perästä.
NEITSY JANNE tulee hiljalleen maantietä vasemmalta kääntyen puistikkoon.
EEVA (huomaten Neitsy Jannen). Herranen aika!
VARJAKKA. Mikä nyt?
EEVA. Olen unohtunut tähän! (Nousee.)
VARJAKKA (nousee). Olen sinua estänyt menemästä tanssimaan.