ELVIIRA. Ei tässä lähellä ole ketään.
SIHVONEN (kuin itsekseen). Minä säikähdin, että se on Amaalia!
AMAALIA, krinuliinissa ja muuten tavattoman koreasti puettu, tulee vasemmalta etualalla.
ELVIIRA (nousten, iloisena). Amaalia!
SIHVONEN (tyrmistyy, itsekseen). Perhana!
ELVIIRA (Amaalialle). Nyt se on tapahtunut! Sihvonen ja minä olemme kihloissa.
AMAALIA. Ette ikinä! Minulla on kaksi todistajaa sen päälle, että
Sihvonen on mun.
ELVIIRA. Voi kauheaa!
AMAALIA. Oma syysi, kun olet niin valmis jokaisen pojan edessä pyörimään hameenhelmat hampaissa! (Istuu Sihvosen viereen.) Amaalia on se flikka, joka ei anna perään!
SIHVONEN. Minulla on niskassa tuska ja pää sekaisin,—minä luulen, että minusta tulee uskovainen.