SIHVONEN. Tulisi ikävä minun parilleni, hihhih, neitsy Hilma
Pollarille, hihhihhih.
NEITSY JANNE (sadetakki käsivarrella on tullut parvekkeen kautta pihalle päihtyneenä ja kuin huomaamatta ketään, havahtuu äkkiä). Sihvonen!
SIHVONEN (tyrmistyy, sitten rientää Neitsy Jannen luo). Hilma on täällä, ja hän rakastaa Karihaaraa. He istuvat tuolla.
NEITSY JANNE. Vai niin? Kukkaro tänne.
SIHVONEN. Se on tainnut pudota.
NEITSY JANNE. Heti!
SIHVONEN (hätääntyneenä antaa kukkaron). Kourista Karihaaraa! Hihhihi—
NEITSY JANNE. Minä en kärsi hihitystäsi! Nyt jalat allesi!
SIHVONEN luikahtaa juoksuun perälle, hyppää yli aidan ja katoaa vasempaan.
NEITSY JANNE (katsoen Sihvosen jälkeen). Huis sika metsään—