Reeta näytti ompelusta ja näytteli sitten tarkemmin konettaankin ja selitti. Katri ihmetteli lakkaamatta.
Oli sitä nyt Katrilla ihmettelemistä ja niin se häneltä aika kului.
Jussi syötyään kävi rantaan. Viskasi veden veneestä ja katsahti olisiko sillä ja muilla veneillä mitään vaaraa ja istui sitten rannalle ja pani piippuun.
Ilma myräköi. Ärjä kuohui valkeassa vaahdossa. Rannalle ryntäsivät aallot, synnyttivät jyrisevän äänen, aivan kuin olisi ukkonen käynyt etäällä. Metsä tohisi. Väliin kuului kova jyräys, kun joku puu kaatui tahi maanpinnan möhkäle vieri järveen.
»No, on nyt myräkkä!» kuuli Jussi äänen selkänsä takaa.
Jussi katsahti taakseen. Kusti siellä tuli ja hän istahti Jussin viereen.
»Paljoko sinun kellosi on?» kysyi Kusti.
Jussi katsoi ja sanoi.
»Se on kuusi minuuttia jälessä Oulun kelloista», virkkoi Kusti.
»Onko sinun kellosi sitten Oulun kellojen kanssa yhdessä?» kysyi Jussi.